Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus – malli

Esittely

Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus on suomalaisen työoikeuden peruslähtökohta: työsopimuslain (55/2001, TSL) 1 luvun 3 §:n mukaan työsopimus on voimassa toistaiseksi, ellei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Määräaikaisuus edellyttää aina työnantajan aloitteesta perusteltua syytä (esim. sijaisuus, projektiluonteinen työ, kausivaihtelu) — ilman tällaista perustetta sopimus katsotaan toistaiseksi voimassa olevaksi riippumatta siitä, mitä sopimuksessa lukee. Tämä malli soveltuu juuri niihin tilanteisiin, joissa työsuhde on tarkoitettu jatkuvaksi ilman ennalta määrättyä päättymisajankohtaa. Koeaika (TSL 1:4 §): työnantaja ja työntekijä voivat sopia enintään kuuden kuukauden koeajasta työsuhteen alkaessa. Koeaika voidaan sopia myös lyhyemmäksi. Jos työsuhde on kestoltaan alle 12 kuukautta, koeaika saa olla enintään puolet työsuhteen kestosta. Koeaikana kumpi tahansa osapuoli voi purkaa sopimuksen ilman irtisanomisaikaa, kunhan purkamisen perusteet eivät ole syrjiviä tai muutoin epäasiallisia. Irtisanomisajat (TSL 6 luku): jos työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa ei ole toisin sovittu, sovelletaan TSL:n lakisääteisiä irtisanomisaikoja, jotka porrastuvat palvelussuhteen keston mukaan — työnantajan irtisanoessa 14 vuorokaudesta kuuteen kuukauteen ja työntekijän irtisanoessa 14 vuorokaudesta yhteen kuukauteen riippuen palvelussuhteen pituudesta. Sopimuksessa on hyvä yksilöidä sovellettava irtisanomisaika selkeyden vuoksi, vaikka lain vähimmäisvaatimuksista ei voida poiketa työntekijän vahingoksi. Työehtosopimus (TES): monilla toimialoilla sovelletaan yleissitovaa tai normaalisitovaa työehtosopimusta, joka voi sisältää työsopimuslakia täydentäviä tai yksityiskohtaisempia määräyksiä palkasta, työajoista, lisistä ja irtisanomisajoista. Mikäli alalla on sovellettava työehtosopimus, se on mainittava sopimuksessa ja sen määräyksiä on noudatettava vähimmäisehtoina. Työaika (työaikalaki 872/2019): säännöllinen työaika on lähtökohtaisesti enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa, ellei työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa ole sovittu muusta järjestelystä (esim. liukuva työaika, joustotyöaika). Sopimuksessa tulee määritellä sovittu työaika ja sen sijoittuminen. Vuosiloma (vuosilomalaki 162/2005): työntekijä ansaitsee vuosilomaa työssäolokuukausien perusteella, tavanomaisesti 2 tai 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta riippuen työsuhteen kestosta. Vuosiloman määräytymisestä ja ajankohdasta sovitaan erikseen lain ja mahdollisen työehtosopimuksen puitteissa. Osapuolet: työnantaja ja työntekijä. Olennaiset ehdot: osapuolten tiedot (työnantajan y-tunnus, työntekijän henkilötunnus), tehtävänimike ja työtehtävät, työsuhteen alkamispäivä, mahdollinen koeaika, työskentelypaikka, työaika, palkka ja sen maksukausi, sovellettava työehtosopimus (jos on), sekä irtisanomisaika. Yleisiä virheitä: koeajan pituuden sopiminen lain enimmäisajan (kuusi kuukautta) ylittäväksi, irtisanomisaikojen jättäminen sopimatta jolloin sovelletaan TSL:n vähimmäisaikoja epäselvyyden riskillä, sekä sovellettavan työehtosopimuksen mainitsematta jättäminen vaikka ala sellaista edellyttäisi.