Määräaikainen työsopimus – malli

Esittely

Määräaikainen työsopimus on työsopimus, joka on solmittu tietyksi ajaksi tai tietyn tehtävän suorittamisen ajaksi, toisin kuin toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, joka on lähtökohta Suomen työoikeudessa. Määräaikaisen sopimuksen tekemistä säätelee työsopimuslaki (26.1.2001/55, jäljempänä TSL) 1 luvun 3 §. Perusteltu syy: TSL 1:3 §:n mukaan työnantajan aloitteesta tehty määräaikainen työsopimus edellyttää perusteltua syytä. Hyväksyttäviä syitä ovat esimerkiksi työn luonteeseen liittyvä tilapäisyys, sijaisuus, harjoittelu, kausiluonteinen työ tai muu vastaava, yrityksen toimintaan tai teetettävään työhön liittyvä perusteltu syy. Ilman perusteltua syytä solmittu määräaikainen sopimus katsotaan toistaiseksi voimassa olevaksi. Poikkeus pienille työnantajille: vuoden 2017 lakiuudistuksen jälkeen työnantaja, jonka palveluksessa on enintään 10 työntekijää, voi tietyin edellytyksin solmia ilman erillistä perustetta enintään vuoden pituisen määräaikaisen sopimuksen henkilön kanssa, joka on ollut työ- ja elinkeinotoimiston asiakkaana työttömänä työnhakijana yhtäjaksoisesti edeltävät 12 kuukautta. Tämä on kapea poikkeus pääsäännöstä, ei yleinen vaihtoehto. Ketjutuskielto: perusteettomien, toisiaan seuraavien määräaikaisten sopimusten ketjuttaminen on kiellettyä. Jos työnantaja käyttää toistuvia määräaikaisia sopimuksia ilman, että kunkin sopimuksen tekemiseen on ollut pysyvän työvoimatarpeen kannalta perusteltu syy, työsuhde voidaan tuomioistuimessa katsoa tosiasiallisesti toistaiseksi voimassa olevaksi sopimusten kestosta riippumatta. Päättyminen: määräaikainen työsopimus päättyy ilman irtisanomista sovitun määräajan päättyessä tai sovitun tehtävän valmistuessa. Sopimuksen ennenaikainen irtisanominen ei lähtökohtaisesti ole mahdollista, ellei osapuolten kesken ole erikseen sovittu irtisanomisajan noudattamisesta (TSL 6:1 §) tai kyseessä on TSL:n mukainen purkuperuste (esim. törkeä sopimusrikkomus, TSL 8 luku). Ilman tällaista sopimusehtoa tai purkuperustetta ennenaikainen päättäminen voi johtaa vahingonkorvausvelvollisuuteen. Koeaika: myös määräaikaisessa työsuhteessa voidaan sopia koeajasta (TSL 1:4 §). Koeajan enimmäispituus on lähtökohtaisesti puolet sopimuksen kestosta, kuitenkin enintään kuusi kuukautta. Koeaikana kumpikin osapuoli voi purkaa työsopimuksen ilman irtisanomisaikaa, ei kuitenkaan syrjivin tai muutoin epäasiallisin perustein. Osapuolet: työnantaja ja työntekijä. Keskeiset ehdot: sopimuksen kesto tai päättymisen määrittävä tehtävä, määräaikaisuuden peruste, tehtävänimike ja työtehtävät, koeaika, palkka ja sen maksukausi, työaika, mahdollisesti sovellettava työehtosopimus. Yleisiä virheitä: määräaikaisuuden perusteen jättäminen kirjaamatta (mikä heikentää sopimuksen pätevyyttä riitatilanteessa), toistuvien määräaikaisten sopimusten ketjuttaminen ilman kutakin sopimusta erikseen perustelevaa syytä, sekä ennenaikaisen irtisanomisajan sopimatta jättäminen, mikä tekee sopimuksen ennenaikaisesta päättämisestä käytännössä mahdotonta ilman purkuperustetta.

Mukautettavat tiedot

• Työnantajan nimi

• Työnantajan osoite

• Työnantajan Y-tunnus

• Työntekijän nimi

• Työntekijän osoite

• Työntekijän henkilötunnus

• Tehtävänimike ja työtehtävät

• Työsuhteen alkamispäivä

• Työsuhteen päättymispäivä (jos kiinteä)

• Työsuhteen päättymisen peruste, jos ei kiinteä päivämäärä (esim. tehtävän valmistuminen)

• Perusteltu syy määräaikaisuudelle

• Koeajan pituus

• Palkka

• Palkanmaksukausi

• Työaika

• Sovellettava työehtosopimus

Mukauta malliasi

Usein kysytyt kysymykset

Milloin määräaikaisen työsopimuksen voi tehdä?

Työnantajan aloitteesta tehty määräaikainen työsopimus edellyttää työsopimuslain 1 luvun 3 §:n mukaista perusteltua syytä, kuten sijaisuutta, kausiluonteista työtä tai muuta tilapäistä työvoimatarvetta. Poikkeuksena enintään 10 työntekijän työnantaja voi tietyin edellytyksin solmia ilman erillistä perustetta enintään vuoden pituisen määräaikaisen sopimuksen pitkäaikaistyöttömän kanssa.

Mikä on ketjutuskielto?

Ketjutuskielto tarkoittaa, ettei toisiaan seuraavia määräaikaisia sopimuksia saa solmia ilman, että kunkin sopimuksen tekemiseen on erikseen perusteltu syy. Jos perusteita ei ole, työsuhde voidaan katsoa tuomioistuimessa tosiasiallisesti toistaiseksi voimassa olevaksi.

Voiko määräaikaisen työsopimuksen irtisanoa kesken kauden?

Lähtökohtaisesti ei. Määräaikainen sopimus päättyy vasta sovitun määräajan tai tehtävän valmistuttua, ellei osapuolet ole erikseen sopineet irtisanomisajan noudattamisesta tai kyseessä on työsopimuslain mukainen purkuperuste, kuten törkeä sopimusrikkomus.

Voiko määräaikaisessa työsopimuksessa olla koeaika?

Kyllä. Koeajan enimmäispituus on lähtökohtaisesti puolet sopimuksen kestosta, kuitenkin enintään kuusi kuukautta. Koeaikana kumpikin osapuoli voi purkaa sopimuksen ilman irtisanomisaikaa, ei kuitenkaan syrjivin perustein.

Mitä tapahtuu, jos määräaikaisuuden perustetta ei ole kirjattu sopimukseen?

Perusteen puuttuminen heikentää huomattavasti sopimuksen pätevyyttä riitatilanteessa. Jos perusteltua syytä ei voida osoittaa, sopimus voidaan katsoa toistaiseksi voimassa olevaksi työsuhteeksi.

Liittyvät mallit